Krohn Inari

Esittely

Kotisivu

”Luonto ei ole aiheeni, se on elämä. Oma olemassaolo, miten lyhyt se on. ”

Suomalainen tiheä metsäluonto ja puunoksien rytmi vaaleaa tai illan punertamaa taustaa vasten on graafisuudessaan aina kiinnostanut Inari Krohnia. Pienet eläimet, siilit ja muut käpertyjät ovat hänen viivasyövytyksissään elimellinen osa läheltä koettua suomalaista maisemaa. Vaikka ilmaisu on realisminvoittoista, kuvissa on myös paljon fantasian aineksia, maagista unenomaisuutta.Ihminen yhtyy luontoon kuin varjoksi metsän siimekseen, peittyy päreisen naamion taakse, katoaa jäkälän alle tai takertuu hiuksistaan osaksi oksien kudelmaa. J.O. Mallander (1998) näkee Krohnin grafiikanlehdet ”lehtinä Suuressa Puussa”.Inari Krohn on kiinnostunut sekä maalauksellisesta, akvarellin kaltaisesti väriä hehkuvasta japanilaisesta puupiirrostekniikasta että metalligrafiikan hienosta, tarkasta viivasta. Hän hiertää vesiliukoiset pigmenttinsä arabikumiin ja hunajaan ja yhdistelee puupiirroksen päälle viivasyövytettyjä, terävärajaisia aiheita. Usein käsintehty paperi on osa teoksen ilmettä.

Matkustaminen ja tutustuminen Kaukoidän ja Intian kulttuureihin on hedelmöittänyt Krohnin kuvamaailmaa, mutta alkusysäys kuvaan voi syntyä myös perheen elämästä, työhuoneen esineistöstä tai italialaisen kaupunkimaiseman kerroksellisuudesta.

CV

Syntyi Helsingissä 1945, asuu ja työskentelee Nummelassa, kesät Kustavissa.

Opiskeli Suomen taideakatemian koulussa 1965-69 ja L’Ecole de Beaux-Artsissa Aix-en-Provencessa Ranskassa 1971.

Ensimmäisen kerran teoksia esillä Helsingissä 1968. Lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia näyttelyjä.

Matkustanut mm. Japanissa, Thaimaassa, Intiassa, Australiassa, Afganistanissa, Nepalissa ja Meksikossa.

Retrospektiivinen näyttely Luonto ja fantasia Wäinö Aaltosen museossa Turussa 2003 ja Oulun taidemuseossa 2004.

Valtionpalkinto Leena Krohnin Vihreä vallankumouksen kuvituksesta 1971.

Pro Finlandia -mitali 1996.

Suomen Kulttuurirahaston palkinto 1998 ”luonnon kokemisesta, tarkkapiirteisestä kuvauksesta, tiheistä viesteistä”.

Taidegrafiikan professori Kuvataideakatemiassa 1995-1998, tuntiopettajana 1994-1995.

Lisälukemista

Inari Krohn, Luonto ja fantasia. Teoksia vuodelta 1966–2003. Catalogue, Wäinö Aaltosen museo 31.10.2003–11.1.2004.

Krohn, Inari 2004, Muusa kirjahyllyssä. Muistelmateos. Helsinki: WSOY

Mallander, J.O. 1998, Lehtiä graafikon puusta. – Pieraccini, Rolando (toim.) 1998, Inari Krohn – Taidegrafiikkaa. Suomalaisia nykytaiteilijoita 2. Helsinki: The Lauttasaari Press.

Maunuksela, Arja 2005, Etsin taas puhdasta väriä. Inari Krohnin 60-vuotishaastattelu 17.9.2005. Helsingin Sanomat.

Nyrhinen, Tiina 2003, Idän ja lännen vuoropuhelua. – Nyrhinen, Tiina ja Väisänen, Hannu 2003, Vedostuksia. Suomalaista taidegrafiikkaa 2000-luvulta. Helsinki: Otava.

Introduction

Homepage

” Nature is not my motif, it is life. Existence, how short it is. ”

The dense Finnish forests and rhythm of tree branches against a light background or a rosy evening sky have a graphic quality that has always interested Inari Krohn.

Small animals, hedgehogs and others that curl up constitute an integral part of Krohn’s etchings, which depict Finnish landscapes as experienced from close. Her visual idiom is by and large realistic, but it includes also a phantasmagorical element.

Humans are at one with nature like shadows cast between the trees of a forest. People put on a shingle mask, sink into lichen or get entangled to the tree branches from their hair, thus merging into their woven-like texture.

In 1998, J.O. Mallander characterised Krohn’s art graphics as part of a larger universal event. He sees Krohn’s prints as “leaves in a Big Tree”.

Krohn is interested in Japanese woodcut whose painterly texture resembles the luminosity of watercolour paintings. She is equally interested in the precise, delicate lines of intaglio. She abrades her water-soluble pigments into gum Arabic and honey and complements her woodcuts by etched, clear-cut motifs. Moreover, she utilizes the many possibilities of paper; hand-made paper often plays a central role in her works.

Travelling and journeys to the Far East have enriched Krohn’s visual image. However, her sources of inspiration also include family life, objects in her studio and the many layers of Italian cityscapes.

CV

Born in Helsinki in 1945. Lives and works in Nummela, during summers in Katkuru Island in Kustavi.

Studies at the Finnish Art Academy School 1965–1969 and at L´Ecole des Beaux-Arts, Aix-en-Provence, France 1971.

Works exhibited first in Helsinki in 1968. Numerous exhibitions in Finland and abroad.

Travelled e.g. in Japan, Thailand, India, Australia, Afghanistan, Nepal and Mexico.

Retrospective exhibition Luonto ja fantasia (Nature and Phantasy) in Wäinö Aaltonen Museum in Turku in 2003 and in Oulu Art Museum in 2004.

Finnish State Prize for the illustration of the book Vihreä vallankumous by Leena Krohn in 1971, Pro Finlandia Medal in 1996, Finnish Cultural Foundation Prize in 1998.

Professor of Art Graphics at the Academy of Fine Arts 1995–1998, part-time lecturer 1994–1995.

Additional reading

Inari Krohn, Luonto ja fantasia. Teoksia vuodelta 1966–2003. Catalogue, Wäinö Aaltosen museo 31.10.2003–11.1.2004.

Krohn, Inari 2004, Muusa kirjahyllyssä. Muistelmateos. Helsinki: WSOY

Mallander, J.O. 1998, Lehtiä graafikon puusta. – Pieraccini, Rolando (toim.) 1998, Inari Krohn – Taidegrafiikkaa. Suomalaisia nykytaiteilijoita 2. Helsinki: The Lauttasaari Press.

Maunuksela, Arja 2005, Etsin taas puhdasta väriä. Inari Krohnin 60-vuotishaastattelu 17.9.2005. Helsingin Sanomat.

Nyrhinen, Tiina 2003, Idän ja lännen vuoropuhelua. – Nyrhinen, Tiina ja Väisänen, Hannu 2003, Vedostuksia. Suomalaista taidegrafiikkaa 2000-luvulta. Helsinki: Otava.