Rinnat-valokuvanäyttely 4.12.2021–9.1.2022 Galleria Himmelblaun Kutomo-salissa

Rinnat-valokuvanäyttely
4.12.2021–9.1.2022
Galleria Himmelblaun Kutomo-salissa
Finlaysoninkuja 9 kerros 3B

”Meitä vastassa on vaarallinen rinta”

Valokuvat, valokuvaaja Emil Bobyrev
Rinnat-lyhytelokuva, Anne Välinoro ja Jan Senius
Kehoina kuvissa Susanna Lyly ja Anne Välinoro

Emil Bobyrev tarkastelee valokuvissaan kahden naisen suhtautumista omaan kehoonsa. Susanna Lylyn rintojen pienennysleikkaus toteutettiin julkisessa terveydenhuollossa Hatanpään sairaalassa marraskuussa 2018. Osa kuvauksista tehtiin ennen leikkausta ja näyttelyssä seurataankin leikkauksen jälkeen tapahtuvaa muutosta kehonkuvassa.

Rinnat on valokuvanäyttely naisen kehonkuvasta. Miten epäsopivana ja vääränlaisena voi kokea oman kehonsa? Kuvilla näytetään se tunne, kun on rintojen vankina omassa kehossaan.

Rinnat ovat kuin ylimääräinen lisäosa. Rinnat liitetään usein vain seksuaalisuuteen, äitiyteen ja naiseuteen, mutta näillä kuvilla halutaan tuoda laajemmin esiin henkilökohtainen suhde omiin rintoihin.

Odotettu muutos vie vapauteen ja keveyteen. Koko minäkuva tuntuu muuttuvan. Valokuvilla kritisoidaan myös median luomaa kuvaa täydellisistä naisista. Korjauksen jälkeen suuririntainen on kuin sadun Merenneito, uudessa kehossa. Näyttely avaa myös seksuaalisuutta sen näkyvimpien ilmenemismuotojen, kuten tässä tapauksessa naisen rintojen kautta.

Toinen, pienirintainen nainen muodostaa kuvissa oman linjansa. Hän on ollut omien sanojensa mukaan aina kateellinen isorintaisille. Hänen kehonkuvassaan pienet rinnat eivät tuo naisellisuutta esiin, ne eivät istu vaatteisiin eikä niiden kautta voi saada niin paljon eroottista mielihyvää kuin suurilla rinnoilla. Pienirintainen tuntee itsensä vajavaiseksi suuririntaisen rinnalla.  Pienirintainen haluaakin asettaa omat rintansa leikin ja hassuttelun kohteeksi. Kun kehossa ei ole mitään esteeksi miellettävää, voi sillä leikitellä. Paljaine rintoineen nainen voi kokea olevansa antiikin jumalatar, merenneito, laivan keulakuva tai hedelmällisyyden jumalatar, voimahahmo ja valtiatar.

Näyttely haluaa tuoda esille rintojen maalauksellisen kauneuden, mutta myös sen kivun ja roson, jonka rintojen muokkaaminen väistämättä aiheuttaa. Julkisuudessa on ollut paljon esillä rintojen suurennukset. Näyttely kertoo rinnoista, jotka eivät halua herättää huomiota. Ne vain ovat omana arvoituksellisena lajinaan.

Rinnat -lyhytelokuva (2021, 7 min.)

Näyttelyn yhteydessä nähdään Anne Välinoron kuvaama ja Välinoron ja Jan Seniuksen ohjaama lyhytelokuva Rinnat. Se on kuvattu Susanna Lylyn rintojenpienennysleikkausta ennen, leikkaukseen mennessä ja sen jälkeen rintojen palautuessa uuteen muotoonsa.

“Halusin kuvata itselleni yllättävää prosessia, jossa kehonkuva muuttuu naisen eroottisen ja intiimin kehonosan osalta. Koska olemme osa luontoa ja leikkaus tehtiin marraskuussa 2018, oli luontevaa tehdä kuvauksia vuodenaikojen vaihtuessa luonnossa, joka on myös elokuvan päähenkilölle tärkeä uusiutumisen paikka. Koska olen pienirintaisena aina ollut kateellinen isorintaisille, halusin mukaan oman ällistykseni ja leikkini omilla rinnoillani. Jo lapsena testailin omenoilla, lankakerillä ja kulhoilla vaihtuvia muotoja. Koska rinnat eivät meille kummallekaan, Susannalle ja minulle, ole vakava asia, elokuvassa on tilaa myös sadulle. Tunsin kuvatessani välillä itseni kääpiöksi metsämökin ikkunan takana, metsämökin, jonka sisällä joukko Lumikkeja riisuuntuu.”

– Anne Välinoro

Valokuvanäyttelyn ja lyhytelokuvan toteutumista ovat tukeneet Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes ja Taiteen keskustoimikunta.

Tekijöistä:

Emil Bobyrev (s. 1967, Moskova) on tamperelainen valokuvaaja, jonka henkilö- ja luontokuvia nähdään päivä- ja aikakauslehdissä.

Susanna Lyly (s. 1969, Viitasaari) on tamperelainen valokuvaaja, joka on viimeksi kuvannut ikääntyneitä naisia. Lyly on dokumentoinut myös Tampereen kaupunkikuvan muutosta raitiovaunuliikenteen myötä.

Anne Välinoro (s. 1961, Iisalmi) on tamperelainen toimittaja, ohjaaja ja käsikirjoittaja. Välinoro on viimeksi tutkinut ikääntymisen myötä muuttuvaa ulkonäköä kahdessa lyhytdokumentissaan (Karvan verran, 2018, ja Hiustenveistäjä Taneli Muhonen – Savonlinnan parturi, 2020) sekä monologissa Kasvokkain (2020).