Kolme katsetta tuo yhteen kolmen taiteilijan – Inari Krohnin ja tämän kahden tyttären, Katri ja Maija Lassilan – teoksia kiehtovaksi kokonaisuudeksi joka sisältää uusia maalauksia, grafiikkaa, valokuvia sekä lyhytelokuvan. Kolme katsetta kuvaa nimensä mukaisesti sitä, kuinka kolme taiteilijaa katsoo, kokee ja havainnoi maailmaa eri tavoilla. Samanaikaisesti katseissa on kuitenkin samuutta. Näyttelyn teosten tematiikka liikkuu luontevasti luonnon, mystiikan ja maiseman aiheissa, sekä pienissä hetkissä, jotka asettuvat arkisen ja mystisen välimaastoon.
Inari Krohn (s. 1945) on merkittävimpiä suomalaisen kuvataidekentän uudistajia; 1960-luvulta saakka aktiivisesti toiminut taidegraafikko ja -maalari, jonka vaikutus, oppi ja inspiraatio ulottuu useampaan taiteilijasukupolveen. Krohnin mestarillinen metalligrafiikan viiva yhdistyy vaivattomasti puupiirrokseen ja maalaukseen, ja monet teoksista ovat käsin väritettyjä. Krohn onkin suomalaisella taidegrafiikan kentällä tunnettu nimenomaan ennakkoluulottomana värien käyttäjänä ja grafiikan edelläkävijänä. Puupiirrosta ja metalligrafiikkaa yhdistävät teokset liikkuvat eri taiteenlajien välimaastossa löytäen yhä uusia polkuja kummastakin. Krohnin maalauksissa puhdas väripaletti ja tekninen taituruus johtaa visuaaliseen runouteen, jossa katsoja pääsee uppoutumaan yhtä aikaa realistiseen ja kuvitteelliseen maailmaan. Teoksissa luonto kohtaa myyttisten olentojen kansoittaman maailman ja teoksista löytyykin viittauksia esimerkiksi Raamatun kuvituksiin ja keskiajan taiteeseen.
Katri Lassila (s. 1979) on valokuvataiteilija ja taiteen tohtori, joka väitteli vuonna 2023 Aalto-yliopistosta aiheenaan maisemakuvan apokronia – ajan ulkopuolelle asettuva olemus. Lassila toimii puheenjohtajana Suomen Pimiötaiteilijat ry:ssä, joka edistää analogista, käsintehtyä valokuvataidetta Suomessa. Lisäksi hän opettaa analogisen valokuvan kursseja Suomen valokuvataiteen museossa ja Aalto-yliopistossa. Hänen työskentelynsä keskiössä on pimiössä valmistettu aito ja klassisen ihanteen mukaan viimeistelty hopeagelatiinivedos, mutta hän työskentelee myös muiden analogisen valokuvan lajien sekä liikkuvan kuvan ja maalaustaiteen keinoin. Näyttelyssä on esillä Lassilan väitöksen taiteellinen osa, lyhytelokuva Jyrkänne (2023), joka on kuvattu Leica M3-kameralla. Lassila pohtii töidensä kautta ajan kerrostumia ja inhimillistä kokemusta ajan kulusta, usein maiseman aiheen kautta. Hänen katseensa keskiössä ovat ihmisten sijaan muut maisemaa asuttavat olennot, joita hän pyrkii kuvaamaan posthumanistisessa hengessä.
Maija Lassila (s. 1985) valmistui Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2018 maalaustaiteen ohjelmasta. Lassilan teoksissa korostuvat väri, toisteisuus ja etsivä maalausjälki temperaa, öljyväriä, akvarellia ja hiilen ja pastellien ominaisuuksia hyödyntäen. Lassilan maalauskokonaisuudet ilmentävät avointa lähestymistapaa maalaukselliseen ajattelutapaan ja sen mahdollisuuksiin. Lassilan viimeaikaiset teokset lähestyvät esittävän ja ei-esittävän rajapintaa, liittyen värimaalauksen perinteeseen ja toisaalta pohdintoihin siitä, millaisia yhteisiä näkyjä ja tunteita maalaus voi tuoda esiin. Maalaukset orgaanisine ja jatkuvine muotoineen assosioituvat veden, maan ja ilman elementteihin, painavuuteen ja painottomuuteen, sekä ihmisen ja muun luonnon yhteenkietoutuneisuuteen, virtaavuuteen sekä limittyneisyyteen. Ne jättävät katsojalle tilaa tulkinnalle ja aikaa uppoutua maalausten maailmoihin. Maalausjälki uniikkina, vapautuneena ja hetkessä elävänä on Lassilan työskentelyn ytimessä.
