“Mielikuvitus mahdollisuuksien ja olettamusten varastona, johon sisältyy sekä se, mitä ei koskaan ole ollut olemassa että se, mikä ei koskaan tule olemaan, mutta joka olisi voinut olla olemassa.”
(Italo Calvino, Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle, 1998, 95)
Uneksin puista on tilallinen narratiivi, jossa fyysinen todellisuus ja unien tietoisuus kohtaavat, kietoutuvat yhteen ja saavat aikaan jotakin erityistä, kokemuksellista tämyyttä, tihentymistä. Se on yhtäaikaista läsnäoloa ja jatkuvaa etsimistä, koordinaattien keräämistä ja hetkittäistä unohtamista, ainaista ja silti iloista hakemista ja hukkaamista. Uneksin puista on matka tässä ja nyt – yksittäisestä ja yksilöllisestä yleiseen ja myyttien maailmaan ja aina, aina takaisin uudella jengalla, virityksellä palautuen, välittyen.
Näyttely hahmottuu tarkoituksellisesti monien ilmaisumuotojen kautta ja myötä. Tarinaa kerrotaan ja se hahmottuu niin maalausten, tilateosten kuin tilassa tapahtuvien tekstien avulla, ennen kaikkea niiden vuorovaikutuksessa. Eri tavat käsitellä yhteisessä horisontissa samaa asiaa eivät asetu vain passiivisesti toinen toisensa vierelle, eikä myöskään tielle, vaan ne luovat intuitiivisen tilan ja tilallisuuden, jossa näyttely tulee tapahtumaksi, omakohtaiseksi tilaisuudeksi kuin toden ja unen välitilassa; siinä oudon tutussa ei oikeastaan missään ja silti selkeästi tietyssä jossakin kun olemme juuri heränneet tai kutakuinkin vaihtaneet unen ja unelmien puolelle. Se on harkittua ja hallittua rytmin vaihtelua, kiivasta tai hiljaista, lähelle tuloa ja etäisyyden hakua – mukana oloa, heittäytymistä kohti kontrasteja, sitä itseään, siis liikettä syvästä päästä kohti valoa, iloa.
Uneksin puista on korostuneesti kollektiivinen kutsu jäsentää arkea, sitä yhdessä jaettua ja samanaikaista joskaan ei koskaan symmetristä armollisuutta ja armottomuutta tavoilla, jotka kohtaavat tämän hetken kriisien tummat, hyvin tummat varjot ja jäätävät umpikujat jotka kuitenkin, siltikin on mahdollista aktivoida ja aktualisoida sisäänpäin kääntymisen ja luovuttamisen sijaan irtiotoiksi, huokoisiksi, hengittäviksi tiloiksi, tarinoiksi. Se ei ole pakoa, ei arjen raihnaisen rupisuuden kieltoa vaan kaikesta huolimatta liikettä jotakin mitä ja mikä ei vielä ole mutta joka ehkä joskus ja jotenkin voisi kenties olla.
Uneksin puista on näyttely ajallisen kokemuksen kaaresta, niin pitkästä ajasta kuin hetkellisyydestäkin, siitä mistä tulemme ja missä olemme, kuten myös siitä mitä sieltä seuraavasta kaarteesta on odotettavissa, uskon ja epäilyn vuorovedessä, kohti katsoen ja kohdistuen, siinä syventyen, siihen luottaen.
– Mika Hannula
ROP+M.Hannula: ”Uneksin puista” -esittely (PDF)
Uneksin puista -teoslista (PDF)
Uneksin puista -kotisivu
ROP + M. Hannula
Uneksin puista
Galleria Himmelblaun Puuvillasali
Finlaysoninkuja 9, 2B kerros
Finlaysonin alue, Tampere
Avoinna: ke–pe 11–18, la–su 12–16
Suljettu: ma, ti
