Himmelblau esittelee kahden näyttelysalin laajuisen kattauksen lasitaiteilija Janne Rahusen teoksia. Rahusen peilipintaiset työt saivat runsaasti positiivista huomiota viime kesän Finlayson Art Areassa. Nyt avautuvassa näyttelyssä on esillä niin peilipintaisia lasitöitä kuin vanhalla reticello-tekniikalla tehtyjä teoksia.
Alempana on Kaisa Koiviston ansiokas teksti Rahusen taiteesta.
Näyttelyyn on vapaa pääsy. Näyttelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto ja Urjalan kunta.
Avoinna:
ke-pe 11-18
la-su 12-16
Suljettu:
ma, ti ja juhlapyhinä.
Galleria Himmelblau
Finlaysoninkuja 9 kerros 2B
Finlaysonin alue, Tampere

Janne Rahunen: Lasitaidetta, reticelloa ja peilityksiä
Kaisa Koivisto
Janne Rahusen näyttelyssä Galleria Himmelblaussa nähdään erittäin suurta lasinpuhallustaitoa. Vaativalla reticello-tekniikalla tehtyjä ja vapaasti puhallettuja peilitettyjä teoksia.
Janne Rahunen on jo kokenut lasintekijä. Lasinpuhaltajalta vaaditaan perinteisesti vähintään kymmenen vuoden kokemusta, eikä kaikista tule koskaan mestareita. Nykyisin lasitaidetta ei tehdä entiseen tapaan lasitehtaassa vaan pienissä studioissa. Lasi on monipuolinen ja vaativa materiaali – ja kallis. Lasi on yleistynyt viime vuosina osana nykytaidetta. Lasia tekevät yhä henkilöt, jotka ovat päätyneet alalle muotoilijoina. Lisäksi monet kuvataiteilijat ovat viehättyneet lasin mahdollisuuksista ja lasia on viime vuosina näkynyt monissa nykytaiteen näyttelyissä, muun muassa viime kesän Arsissa.
Janne Rahunen päätyi opiskelemaan lasinpuhaltajaksi Koulutuskeskus Tavastian lasikouluun Nuutajärvelle vuonna 2011. Helsinkiläinen Rahunen viihtyi erinomaisesti Nuutajärvellä ja asuu siellä edelleen. Luontoa on ympärillä. Lasitehtaan, lasikoulun ja Lasikomppanian rinnakkainen toiminta loi ainutlaatuisen ilmapiirin. Oli vapautta tehdä. Lasikoulussa saadun opin lisäksi tärkeää oppia Rahunen sai eläkkeellä olevalta hyttimestari Matti Räsäseltä ja muutamaa vuotta aikaisemmin valmistuneelta Matti Vilppulalta. Nuutajärvellä on edelleen paljon hiljaista lasiosaamista, vaikka tehdastoiminta lopetettiinkin jo vuonna 2014 tehtaan täytettyä edellisenä vuonna 220 vuotta. Kaikkiaan Rahunen muistaa kouluajan loputtoman innostavana aikana: ”Se opiskelu oli tosi tärkeää, olin aivan innoissani kaikesta. Se oli niin supersiistiä, se ensimmäiset kolme vuotta. En halunnut edes lähteä Helsinkiin, lähteä täältä. Minä vaan tein ja tein ja tein.”
Nuutajärven kylä on kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen tehdasmiljöö 1850-luvulta. Lukuisat lasitaitelijat, mm. edelleen Nuutajärvellä asuvat Alma Jantunen ja Markku Salo, perustivat jo vuonna 2003 Nuutajärven lasikomppania -yhdistyksen (virallisesti Nuutajärven lasitaitajat ry.), jonka tehtävänä on säilyttää Nuutajärven lasikylä elävänä siinäkin tapauksessa, että lasitehdas lopetetaan. Rahunenkin on nykyisin komppanian jäsen. Lasikomppanian ja koulun toimintaa kirjaimellisesti rinnakkain Rahunen pitää edelleen erinomaisena oppilaiden kannalta. He näkevät koko ajan ammattilaisten toimintaa, näkevät tulevia mahdollisuuksia.
Rahusen tavoitteena jo opiskeluaikana oli toimia sekä tilauspuhaltajana että vähitellen kehittää itseään taiteilijana. Hän onkin tähän vuoteen saakka tehnyt tilauspuhalluksia, tosin viime vuosina vain muutamalle komppanian jäsenelle. Muille puhaltaminen ja täysipainoinen oman taiteen tekeminen osoittautui liian työlääksi. Nyt Rahunen on lopettanut kaiken muille puhaltamisen ja keskittynyt tekemään vain omia töitään. Kulttuurirahaston työskentelyapuraha on ollut tässä hyvänä turvana vaikka päätös omaan taiteeseen keskittymisestä tulikin tehtyä ennen apurahan saamista. Kuuman lasin tekeminen yksin on lähes mahdotonta. Yhteistyökumppanina on lasikoulusta alkaen ollut Otto Koivuranta, joka nykyisin vastaa tilauspuhalluksista.
Taidenäkemys on syventynyt vähitellen. Lapsuudesta juontaa kiinnostus hengelliseen ja henkiseen ja Rahunen näkee hengellisessä puheessa ja taiteessa saman tyyppistä herkkyyttä. Runous alkoi kiinnostaa alta parikymppisenä. Runon keinot -kurssia Kaapelitehtaalla piti Kosti Sironen. Kerran kuussa pidettävät intensiiviset viikonloppukurssit Sirosen johdolla olivat silmiä avaavia. Taide alkoi kiinnostaa hyvin monialaisesti. Myöhemmin lasikoulussa kuvataidetta opettanut Jukka Teittinen osoittautui toiseksi merkittäväksi opettajaksi. Hän opetti perusasioita, opetti ajattelemaan. Antoi arvoa jokaisen tekemiselle, oli innostava. Suuri merkitys on myös kanssakäymisellä ja keskusteluilla kollegoiden kanssa Nuutajärvellä. Näyttelyissä ja museoissa käyminen on ollut tapa jo vuosia, viime vuosina kiinnostus nykytaidetta kohtaan on kasvanut entisestään.
Reticello on 1500-luvulla Venetsiassa kehitetty tekniikka, jonka perustana on filigraanilasi. Raidallinen filigraanilasi käännetään tavallaan kaksin kerroin, jolloin muodostuu verkkomainen kuvio ja lisäksi jokaisen verkonsilmään jää pieni ilmakupla. Tekniikkaa voi pitää ehkä vaativimpana puhalletun lasin tekniikkana. Lasikoulun opintomatkalla Venetsiaan Janne Rahunen näki reticellolautasen, joka teki niin suuren vaikutuksen, että hän päätti opetella tekniikan ja sitkeydellä onnistui. Ensimmäiset onnistuneet työt olivat aika perinteisiä maljoja tai maljakoita, mutta pian hän alkoi yhdistää reticelloa paksuun lasiin, jopa täyttä lasia oleviin raskaisiin teoksiin. Näin syntyi omaperäisiä reticelloesineitä.
Vapaasti puhalletut työ ovat olleet näyttelyissä mukana alusta alkaen. Sen sijaan peilitykset tulivat mukaan turkulaisen Auran Gallerian näyttelyyn vuonna 2019. Tekniikan hän oppi Nuutajärven tehtaalle peilityksiä ja hapotuksia tehneeltä Heikki Tukiaiselta. Ensimmäisen peiliosuuden teemana oli vuosi 2100. Silloin nähtyjä töitä olivat muun muassa Meri 2100 ja Puu 2100. Galleria Himmelblaussa nähdään iso peilityskokonaisuus Niitty. Peilitetyt teokset kyseenalaistavat kiiltävyyttä. Mitä on nykyaikaan niin kiinteästi kuuluvan pintakiillon takana? Mitä luonnolle tapahtuu? Rahusen aikaisemmat näyttelyt ovat jakautuneet vaativiin reticello-teoksiin sekä vapaampiin teoksiin. Sama jako toistuu Rahusen uran suurimmassa näyttelyssä Galleria Himmelblaussa.